Ruotsin Liivinmaa Svenska Livland |
|||
---|---|---|---|
1629–1721 |
|||
|
|||
|
|||
Monarkki |
|
||
Pääkaupunki | Riika | ||
Historia | |||
– Ruotsi valloitti Liivinmaan | 1621 | ||
– Altmarkin rauha | 25. syyskuuta 1629 | ||
– Olivan rauha | 23. huhtikuuta 1660 | ||
– suuri Pohjan sota | 1700–1721 | ||
– Venäjän keisarikunta valoitti Liivinmaan | 1713 | ||
– Uudenkaupungin rauha | 30. elokuuta 1721 | ||
Edeltäjä | Tanskan Viro | ||
Seuraaja | Venäjän keisarikunta |
Ruotsin Liivinmaa (ruots. Svenska Livland) oli osa Ruotsia vuodesta 1629 vuoteen 1721. Alue koostui nykyisen Viron eteläosasta ja Saarenmaasta, jonka Tanska oli luovuttanut Ruotsille Brömsebron rauhassa, sekä nykyisen Latvian pohjoisosasta eli Vidzemen alueesta.[1][2] Riika oli tuolloin Ruotsin valtakunnan toiseksi suurin kaupunki.
Venäjän keisarikunta valloitti Ruotsin Liivinmaan suuressa Pohjan sodassa ja perusti vuonna 1710 Liivinmaan kuvernementin. Alue luovutettiin Venäjälle virallisesti Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Ruotsin Inkerin ja Ruotsin Viron kanssa.[1][2]